Kunnallispolitiikan kiekuroita
Kategoria(t): AiheetonAloitan tämän blogin näin illalla valtuuston kokouksen jälkeen. Lapset menivät kiltisti nukkumaan ja koiran kanssa tehty pieni iltalenkki virkisti sopivasti mieltä.
Kaupunginvaltuuston kokous oli tänään mielenkiintoinen. Valitsimme Orivedelle uuden Kasvatus- ja Opetusjohtajan. Tervetuloa Pauliina! Toivotaan, että oikaisuvaatimusta ei tule. Ainakaan mitää todellista syytä semmoiseen ei ole. Valmistelussa tapahtuneesta pienestä teknisestä virheestä haluttiin hieman näpäyttää viranhaltijoita, mutta aivan turhaan – tällä kertaa! Lopputulokseen tai henkilövalintaan asialla ei ollut kuitenkaan mitään merkitystä. Sinänsä täytyy todeta, että tehtävään hakijoiden taso oli mielestäni erittäin hyvä, vaikka joku kehtasi sitä paikallislehden sivuilla jo epäilläkin.
Kunnallisverot pysyvät ensi vuonna samalla tasolla kuin tänäkin vuonna. Tuloveroprosentti vuonna 2011 on 20,00. Sinänsä ruma lukema, mutta toivotaan että sillä turvataan tietyt peruspalvelut. Uskon, että lähivuosina verotus tulee kiristymään. Kiinteistöverot pysyvät niinikään samana ja Orivedellä tilanne on valtakunnallisesti verrattaen mukavahko: Yleinen kiinteistövero 0,80 (koko maa 0,87), vakituinen asunto 0,35 (0,38), muu asuinrakennus 0,95 (0,98) ja rakentamaton rakennuspaikka 2,50 (2,00). Rakentamattoman rakennuspaikan vero on melko marginaalinen, koska tällaisia tontteja ei Orivedellä liiemmin ole. Toisaalta verotuksella voidaan vauhdittaa rakentamista niille harvoille tyhjille taajamatonteille, joihin kaupunki on kunnallistekniikkaa panostanut. Korotettua veroprosenttia ei kuitenkaan käytetä sellaiseen rakentamattomaan rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus.
Muita mielenkiintoisia asioita esityslistalla oli mm. maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen, tilintarkastuspalvelujen hankkiminen ja talouskatsaus. Näyttää siltä että tämän vuoden tulos tulee olemaan Orivedellä kohtuullinen, joka on hyvä asia kun peilataan tulevaisuuden haasteisiin. Kovat investoinnit nostavat lainakantaamme lähivuosina jyrkästi, siksi ylijäämäpuskuria on hyvä olla olemassa.
Aamulla lueskelin Kuntaliiton Kietäväisen kommentteja netistä ja hän totesi, että vaikka kuntien talousnäkymät ovat hieman paremmat, kuin viime vuonna arvioitiin, on kuntien perusongelma ennallaan: ” menot kasvavat enemmän kuin tulot”.
Valtiontason linjauksilla on siksi suuret vaikutukset kuntakenttäämme. Toivomukseni olisi, että kovin paljoa lisätehtäviä ei kuntiin enää valu. Toisaalta peiliinkatsomisen paikka on ollut kunnissakin. Tehottomista rakenteista olisi jo viimein päästävä eroon. Lisäksi uusia rohkeita avauksia mm. palvelujen tuottamistavoiksi on kehitettävä.
